Pariisin poliisiaseman lisäosa rakentuu suomalaisesta Kertopuusta

Pariisin poliisiaseman lisäosa rakentuu suomalaisesta Kertopuusta

Published: 15.10.2015 0:00

Pariisin vanhassa ydinkeskustassa sijaitsevan pääpoliisiaseman yhteyteen rakennetaan parhaillaan uutta aulatilaa, jonka runkorakenteet valmistetaan suomalaisesta Kertopuusta (Kerto® LVL). 

Rakennuksen suunnitellut ranskalaisarkkitehti Fabienne Bulle tunnetaan puuarkkitehtuurin edistäjänä julkisessa sekä kaupunkirakentamisessa, ja hän näkee puussa paljon potentiaalia esimerkiksi vanhojen rakennusten korjaus- ja lisärakentamishankkeissa. Bulle pitää puun käytön mahdollisuuksia laaja-alaisina alkaen rakenteista ja päätyen julkisivuihin ja sisustukseen.

Pariisin pääpollisiaseman lisäosa valmistetaan Kertopuusta (Kerto® LVL) 

Ranskassa Fabienne Bulle tunnetaan puuarkkitehtuurin edistäjänä ja hän haluaa lisätä puun käyttöä niin julkisessa kuin kaupunkirakentamisessakin. Esimerkiksi vanhojen rakennusten lisäkerrosten rakentamisessa käytetään puuta sen keveyden vuoksi. – Kertopuuta käytettäessä ei tarvitse tyytyä vain lisäkerrosten rakentamiseen rakennusten katoille, vaan sillä voidaan luoda tunnistettavampaa arkkitehtuuria. Kerto toimii hyvin pitkillä jänneväleillä ja sopii siksi myös esimerkiksi katettujen pylväskäytävien rakentamiseen, huomauttaa Bulle.

– Puurakenne valittiin vastaanottokeskuksen rakennusmateriaaliksi sen keveyden ja rakentamisen nopeuden ansiosta, tiivistää rakennuksen suunnitellut arkkitehti Fabienne Bulle.

Rakennuksen runkorakenteet muodostuvat kolmestakymmenestä Kertopuisesta kehikosta, jotka mahdollistavat rakennukseen pitkät jännevälit ja suurten sisätilojen toteuttamisen. Rakennuspaikka sijaitsee vanhojen suojeltujen rakennusten keskellä, jossa perustustyöt oli minimoitava. Valmiit runkoelementit tuotiin työmaalle hiljaiseen aikaan ja asennettiin päivällä.

 – Puuelementteihin perustuva rakentaminen lyhentää merkittävästi rakennusaikaa. Kevyttä puuta voidaan käsitellä työmaalla ilman massiivisia koneita, jolloin rakentamisesta aiheutuvat haitat vilkkaassa keskustassa vähenevät, kuvailee Bulle.

Keveyden lisäksi Bulle korostaa puurakentamisen nopeutta. Tehdasvalmisteisten puuelementtien asennus tuo huomattavia kustannussäästöjä lyhentyneen rakennusajan myötä. – Keveiden puuelementtien ansiosta tuotamme myös merkittävästi vähemmän poiskuljetettavaa rakennusjätettä ja säästämme keveämpien työkoneiden käytössä.

Puurakenteiden edut keveydessä ja nopeudessa


Kertopuuta Bulle hyödynsi ensimmäisen kerran 15 vuotta sitten kahdessa vammaisten hoivakodissa Normandiassa. Parhaillaan hän hyödyntää sitä poliisin aulatilan lisäksi myös laajassa kouluhankkeessa Pohjois-Ranskassa. – Kertopuu kiehtoo sen teknisten ominaisuuksien ja ulkonäköseikkojen vuoksi. Hoivakodissa halusimme puun olevan voimakkaasti läsnä ja toteutimme rakenteet omien rakennepiirustusten pohjalta luovemmin kuin mitä perinteisestä puutavarasta olisi ollut mahdollista.

– Minua on aina kiinnostanut puun muuntautumiskyky, koska käytössä se kertautuu, yhdistyy ja muuttuu kantavaksi rakenteeksi, kertoo Bulle. Käytin puuta aikaisemmin julkisivumateriaalina, mutta Kertopuun myötä ymmärsin puun tarjoamat laaja-alaisemmat hyödyntämismahdollisuudet.

– Ensimmäinen Kerto-kohteemme muodostui suurista puolisuunnikkaista, jotka leikkasimme osiin valon päästämiseksi rakennukseen. Kerto on kevyttä ja ohutta ja sitä on helppo työstää, mikä tekee sen käytöstä mielenkiintoista, kuvailee Bulle. Materiaalia on osattava kuunnella. Kerto on teknisten ominaisuuksiensa lisäksi muuntautumiskykyinen.

Bulle aloitti puun käytön huonekalujen valmistuksesta, jonka jälkeen hän siirtyi rakentamiseen ja erityisesti rakenteisiin. – Minulle oli itsestään selvää, miten puuta voisi hyödyntää rakentamisessa. Puun käytössä pitää olla tarkkana, koska kaikki virheet näkyvät, toisin kuin muissa materiaaleissa.

Bulle pitää puun käytön mahdollisuuksia laaja-alaisina alkaen rakenteista ja päätyen julkisivuihin ja sisustukseen. – Puu on tänä päivänä paljon enemmän kuin yksinkertainen pilari–palkki -rakenne. Esimerkiksi Kertopuulla on merkittäviä akustisia ja lämpöominaisuuksia, jotka saadaan yhdessä materiaalissa käyttöön.

Fabienne Bulle tuo puun nykyarkkitehtuuriin Ranskassa


Kolme vuosikymmentä puurakentamisen puolesta puhuneen ja arkkitehtejä kouluttaneen Bullen esikuviin kuuluu Alvar Aalto, jota hän pitää myös puurakentamisen edelläkävijänä. – Nämä arkkitehdit olivat ympäristönsuojelijoita jo ennen ympäristönsuojelun aikaa. He suosivat puuta paikallisuuteen, ilmastoon ja valoon liittyvistä syistä. Sitähän puuarkkitehtuuri on.

Ranskassa käyttöön otettujen HQE-ympäristöstandardien arvioidaan lisäävän puun käyttöä rakentamisessa. Puu on rakennusmateriaalina uusiutuva, materiaalitehokas ja kuluttaa rakentamisen elementtien valmistuksessa vähän energiaa.

– Olen rakentanut puusta jo 30 vuotta ja ekologisuus tarkoittaa minulle sekä paikallisuutta että ympäristöystävällisyyttä. Jo ennen kuin puhuttiin hiilidioksidipäästöistä, ajateltiin kuivaa rakentamista. Kun tein ensimmäiset taloni paikallisesta puusta, pyrkimyksenä oli pitää rakentamisen ketju kuivana ja säästää rakentamisessa aikaa, kuvailee Bulle.

Useita arkkitehtuurikilpailuja voittanut Bulle haluaa tuoda puun tähän päivään ja mukauttaa sitä nykyarkkitehtuuriin sopivaksi sen sijaan, että se nähdään vain perinteisessä roolissaan. – Puuarkkitehtuurin läpimurto on vaatinut sen, että pystymme muuttamaan puun kansanomaista ja perinteistä mainetta, koska Ranskahan on alun perin rakennettu puusta. Nyt olemme voineet osoittaa, että puu on kilpailukykyinen materiaali. Nyt viimein rakennuttajat ovat halukkaita käyttämään puuta ja jopa toivovat tarjouskilpailuihin arkkitehtejä, jotka osaavat sitä käyttää.

– Puu pystyy ylittämään rakenteellisen ulottuvuuden ja muuntautumaan. Puurakentamista on hyljeksitty kulttuurihistoriallisista syistä. Kun kaikki suuret kaupunkimme ovat aikanaan palaneet, meidän on nyt osoitettava, että puu on taloudellisesti kilpailukykyinen materiaali, nykypäivän puurakennus kestää ja on turvallinen, muistuttaa Bulle.

Ihmisläheistä arkkitehtuuria


Euroopassa on Bullen mielestä meneillään yleinen asenteiden muutos, minkä seurauksena rakennuttajat ja arkkitehdit ovat ymmärtäneet puun potentiaalin entistä paremmin. – Siksi puu sopii erinomaisesti käytettäväksi julkisissa rakennuksissa, joihin pystytään sen avulla luomaan ihmisläheistä arkkitehtuuria. Tämä on melko yllättävää, mutta totta vaikkapa ison koulukompleksin tai jopa poliisiaseman aulatilan laajennuksen kohdalla. Puu antaa mielikuvitukselle mahdollisuuden lentää. Puun käytöllä voidaan tuoda esiin kodinomaista intiimiyttä myös julkisessa rakentamisessa, koska sen käyttökohteiden skaala on todella laaja, kuvailee Bulle.

– Julkisella rakentamisella voidaan kannustaa puun käyttöön ja tuoda esiin puun inhimilliset piirteet, uskoo Bulle. Haluamme käyttää puuta esim. kouluissa ja vanhainkodeissa, koska ihmisellä on tarve olla kosketuksissa luonnonmateriaalien kanssa ja kokea puun ulkonäköön ja tuoksuun liittyviä ominaisuuksia.

Bulle pitää puun käyttöä rakentamisessa helpompana esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa kuin Ranskassa, jossa puurakennusketjun puutteellisuus ja viranomaisten asenne ovat hidastaneet kehitystä. – Nyt tilanne on muuttumassa parempaan suuntaan. Se näkyy siinä, että uusissa hankkeissa otetaan rohkeasti tavoitteeksi paikallisuus ja ekologisuus. Jotta puurakennusprojekti toteutuisi, arkkitehdin, rakennuttajan ja käyttäjän on ajettava sitä aktiivisesti